Vastuullinen pelaaminen Suomessa – kattava opas pelaajan tueksi

Mitä vastuullinen pelaaminen tarkoittaa?

Vastuullinen pelaaminen tarkoittaa rahapelaamista, jossa pelaaja säilyttää hallinnan omaan pelaamiseensa – käytettyyn rahaan, aikaan, tunnetilaan ja motiiveihin. Vastuullisessa pelaamisessa pelaaminen pysyy viihteenä, jossa häviö on osa peliä eikä pakkomielle saada hävittyä rahaa takaisin. 

Käsite on tutkimuskirjallisuudessa määritelty kahteen keskeiseen kulmakiveen: pelihaittojen ennaltaehkäisyyn ja olemassa olevien rahapeliongelmien vähentämiseen.

Vastuulliseen pelaamiseen kuuluu pelaajan omien valintojen ohella myös tarjoajan ja yhteiskunnan vastuu. 

Suomessa Veikkaus Oy:n yksinoikeudella toimiminen perustuu arpajaislakiin, jonka tehtävä on suojella pelaajia, ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä sekä vähentää pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Toiminnan valvonta kuuluu Poliisihallitukselle, joka vastaa muun muassa markkinoinnin valvonnasta, lainvastaisten pelitarjoajien vastaisista toimista ja pelitoiminnan yleisestä viranomaisvalvonnasta.

Rahapelijärjestelmä on murroksessa: pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukainen siirtyminen lisenssijärjestelmään tuo verkkokasinopelit, kolikkopelit verkossa ja vedonlyönnin lisensointijärjestelmän piiriin. Uusi rahapelilaki astuu voimaan 1.7.2027, ja sen jälkeen muutkin yhtiöt kuin Veikkaus voivat saada lisenssin näiden pelien tarjoamiseen. Veikkauksen yksinoikeus säilyy arpajaisissa, raaputusarvoissa sekä fyysisissä raha-automaateissa ja kasinopeleissä.

Miksi vastuullinen pelaaminen on tärkeää? Suomalaisen pelaamisen tilannekuva

Rahapelaamisen haitat eivät jakaudu tasaisesti. Tutkimusten mukaan noin 2,5 prosenttia pelaajista tuottaa puolet kaikista pelituotoista – ongelmapelaaminen keskittyy siis hyvin pieneen joukkoon, mutta sen vaikutukset kertaantuvat heidän ja heidän läheistensä elämässä. Vuoden 2023 väestötutkimus kertoo seuraavaa:

• 4,2 prosenttia 15–74-vuotiaista pelasi kohtalaisella riskillä tai ongelmatasolla (noin 151 000 henkilöä).
• Miehillä ongelmapelaaminen on selvästi yleisempää (6,6 %) kuin naisilla (1,8 %).
• Suurin ongelmapelaajien osuus on 18–29-vuotiaissa nuorissa aikuisissa (6,9 %).
• 30–44-vuotiaiden ikäluokassa ongelmapelaajia oli 5,4 prosenttia.
• Matalalla riskitasolla pelaa noin 13 prosenttia suomalaisista.

Pelaaminen on siirtynyt entistä vahvemmin verkkoon: noin joka kolmas (30 %) pelaa pelkästään verkossa, ja noin 14 prosenttia pelaa sekä verkossa että kivijalkapaikoissa. Verkkopelaaminen tai useamman pelityypin pelaaminen on yhdistynyt tilastollisesti suurempaan ongelmapelaamisen riskiin. 

Pelaamiseen käytetyt rahasummat ovat keskimäärin maltillisia – 12,2 euroa viikossa – mutta keskiarvo peittää alleen sen, että ongelmapelaajat aliarvioivat usein omaa kulutustaan.

Rahapelaamisen haittakustannukset eivät rajaudu pelaajaan itseensä. Tutkimuksissa on arvioitu, että yhden ongelmapelaajan yhteiskunnallinen kustannusvaikutus on tuhansia euroja vuodessa, kun mukaan lasketaan sosiaali- ja terveyspalvelut, työpoissaolot, velkaantuminen ja läheisten kuormittuminen.

Ongelmapelaamisen varoitusmerkit

Ongelmapelaaminen kehittyy harvoin yhdessä yössä. Yleensä kyse on liukumasta, jossa pelitottumukset, ajankäyttö ja tunnesäätely muuttuvat vähitellen. 

Tunnista varhaisessa vaiheessa nämä signaalit – jokainen niistä yksin ei vielä tarkoita ongelmaa, mutta useamman yhdistelmä on selvä hälytysmerkki.

Käyttäytymisen muutokset

• Pelaamiseen käytetty aika kasvaa ja venyy myöhään yöhön.
• Pelisessiot pitkittyvät suunnitellusta.
• Pelaaminen jatkuu, vaikka rahat olisivat loppu – otetaan lainaa tai käytetään säästöjä.
• Häviöiden tavoittelu takaisin pelaamalla ("chasing losses").
• Tärkeitä tehtäviä, työtä tai harrastuksia laiminlyödään pelaamisen vuoksi.

Tunne-elämän muutokset

• Ärtymys, jännitys tai levottomuus, kun ei voi pelata.
• Pelaaminen toimii pakopaikkana stressiltä, ahdistukselta tai masennukselta.
• Voimakkaat syyllisyyden tai häpeän tunteet pelaamisen jälkeen.
• Mielialan vaihtelut sidotaan voittoihin ja häviöihin.

Taloudelliset merkit

• Laskut jäävät maksamatta tai erääntyvät.
• Lainoja, pikavippejä tai luottokorttivelkaa kertyy pelaamisen rahoittamiseksi.
• Pelaajalta lainataan tai pelaaja lainaa toistuvasti rahaa läheisiltä.
• Säästöt katoavat tai eläkesäästöistä otetaan rahaa.

Sosiaaliset merkit

• Pelaamisen salaaminen läheisiltä.
• Valehtelu pelaamisen määrästä tai kuluista.
• Vetäytyminen ihmissuhteista ja sosiaalisesta elämästä.
• Konflikteja perheessä tai parisuhteessa pelaamisen takia.

Testit pelaamisen arviointiin – viisi luotettavaa työkalua

Pelaamista voi arvioida itsenäisesti tutkimusperusteisten testien avulla. Testit eivät korvaa ammattilaisen arviota, mutta ne antavat rehellisen kuvan oman pelaamisen luonteesta ja siitä, kannattaako asiaan puuttua. 

Alla esitellään viisi kansainvälisesti käytettyä testiä sekä Suomessa kehitettyjä työkaluja läheisille ja digipelaajille – yhteensä seitsemän vaihtoehtoa.

1. BBGS - rahapelitesti (Brief Biosocial Gambling Screen)

BBGS on lyhyt, kolmen kysymyksen testi, joka perustuu Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen (APA) peliongelman kriteereihin. Sen kehittäjät ovat halunneet luoda nopean seulan, joka tunnistaa ongelmapelaamisen riskin terveydenhuollon ja peruspalveluiden ympäristöissä.

Kysymykset koskevat viimeistä 12 kuukautta:

1. Oletko tuntenut tarvetta levottomuuden tai ärtyneisyyden vähentämiseksi, kun olet yrittänyt vähentää tai lopettaa pelaamisen?
2. Oletko yrittänyt pitää pelaamisesi salassa perheeltä tai ystäviltä?
3. Onko sinulle syntynyt rahapeliongelmista johtuen tarvetta saada toisilta taloudellista apua?

Tuloksen tulkinta:

• 0 kyllä-vastausta: Pelaaminen ei tämän testin perusteella viittaa ongelmaan. Vastuullisten pelitottumusten ylläpitäminen on silti suositeltavaa.
• 1 kyllä-vastaus: Riskitason merkkejä on havaittavissa. Suositellaan pelaamisen seurantaa ja pelirajoitusten asettamista.
• 2 tai 3 kyllä-vastausta: Voimakas viite ongelmapelaamisesta. Yhteydenotto auttavaan tahoon, kuten Peluuriin, on perusteltua.

BBGS on lyhyytensä ansiosta käytännöllinen, mutta sen herkkyys jää PGSI:tä karkeammaksi.

2. PGSI – Problem Gambling Severity Index

PGSI on kansainvälisesti laajimmin käytetty ongelmapelaamisen arvioinnin mittari, ja sitä käyttää myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suomalaisten rahapelaamista koskevissa väestötutkimuksissa. 

Testi sisältää yhdeksän kysymystä, jotka koskevat viimeistä 12 kuukautta. Kuhunkin vastataan asteikolla 0–3 (ei koskaan, joskus, useimmiten, melkein aina).

Esimerkkikysymyksiä:

1. Oletko pelannut rahapelejä suuremmilla rahasummilla kuin sinulla on varaa hävitä?
2. Oletko pelannut suuremmilla rahasummilla, jotta tuntisit jännitystä?
3. Oletko palannut pelaamaan toisena päivänä yrittääksesi voittaa häviämiäsi rahoja takaisin?
4. Oletko lainannut rahaa tai myynyt jotakin saadaksesi rahaa pelaamiseen?
5. Oletko tuntenut, että rahapelaamisesi saattaa olla sinulle ongelma?
6. Onko rahapelaaminen aiheuttanut sinulle terveydellisiä ongelmia, kuten stressiä tai ahdistusta?
7. Onko ihmisten kritiikki rahapelaamisestasi tuntunut sinusta perustellulta?
8. Onko rahapelaaminen aiheuttanut sinulle tai kotitaloudellesi taloudellisia vaikeuksia?
9. Oletko tuntenut syyllisyyttä siitä, miten pelaat tai mitä tapahtuu rahapelaamisesi takia?

Tuloksen tulkinta (pisteet 0–27):

PGSI on hyvä työkalu, kun haluat saada tarkemman kuvan pelaamisen vakavuudesta. Testin voi tehdä suomeksi muun muassa Peluurin sivuilla.

3. SOGS – South Oaks Gambling Screen

SOGS on 20 kysymyksen pidempi mittari, joka kehitettiin alun perin vuonna 1987 ja jota käytetään edelleen sekä tutkimuksessa että kliinisessä työssä. Välitä Terapiatalo Noste -verkkosivuston mukainen teksti.

SOGS-mittaria käytetään muun muassa Veikkauksen vuosittaisissa peliongelman laajuutta selvittävissä Taloustutkimuksen kyselyissä.

Testi käy läpi pelityyppejä, suurimpia kerralla pelattuja summia, perheen pelihistoriaa sekä konkreettisia käyttäytymismerkkejä, kuten häviöiden takaisinpelaamista, valehtelua pelaamisesta, lainaamista pelaamiseen sekä kontrollin menettämistä.

Tuloksen tulkinta:

• 0 pistettä: Ei viitteitä peliongelmasta.
• 1–2 pistettä: Joitakin pelaamiseen liittyviä ongelmia. Pelitottumusten arviointi suositeltavaa.
• 3–4 pistettä: Todennäköisesti ongelmapelaaja. Asiantuntija-arvio on perusteltu.
• 5 pistettä tai enemmän: Todennäköisesti patologinen pelaaja. Suositellaan hoitoon hakeutumista.

SOGS on perusteellinen, mutta sen on osin kritisoitu yliarvioivan ongelmapelaamisen yleisyyttä väestössä. Kliinisessä käytössä se on edelleen vahva työkalu.

4. Lie/Bet – kahden kysymyksen pikatesti

Lie/Bet on äärimmäisen lyhyt seula, joka on suunniteltu kysymäkynnyksen madaltamiseen. Se sopii itsearvioon ja keskustelun avaajaksi terveydenhuollon vastaanotolla.

Kaksi kysymystä:

1. Oletko koskaan joutunut valehtelemaan läheisillesi siitä, kuinka paljon pelaat?
2. Oletko koskaan kokenut tarvetta pelata yhä suuremmilla rahasummilla?

Tuloksen tulkinta:

• 0 kyllä: Ei viitteitä ongelmapelaamisesta.
• 1 kyllä: Suositellaan tarkempaa arviointia esimerkiksi PGSI- tai SOGS-mittarilla.
• 2 kyllä: Vahva viite ongelmapelaamisesta. Yhteyttä ammattilaiseen on syytä ottaa.

Lie/Bet-testin etu on sen helppous: kaksi kysymystä saa monet keskustelemaan asiasta ensimmäistä kertaa.

5. NODS-CLiP

NODS-CLiP koostuu kolmesta kysymyksestä, jotka käsittelevät kontrollin menettämistä (Loss of Control), valehtelua (Lying) ja työmuistia kuluttavaa pelimieltymystä (Preoccupation).

Kysymykset:

1. Onko ollut jaksoja, jolloin et ole pystynyt lopettamaan pelaamista, vaikka olisit halunnut?
2. Oletko valehdellut perheenjäsenille, ystäville tai muille pelaamisesi laajuudesta?
3. Onko sinulla ollut jaksoja, joissa olet käyttänyt paljon aikaa pelaamiseen liittyvien asioiden ajattelemiseen tai seuraavan pelisession suunnitteluun?

Tuloksen tulkinta:

• 0 kyllä: Ei merkkejä ongelmasta.
• 1 kyllä: Pelaamisen seuranta on suositeltavaa.
• 2–3 kyllä: Vahva viite peliongelmaan – ota yhteyttä Peluuriin tai terveydenhuoltoon.

NODS-CLiP toimii erityisen hyvin silloin, kun haluat nopean varmistuksen siitä, kannattaako asiaa selvittää tarkemmin.

6. Läheiskysely – testi pelaajan läheiselle

Ongelmapelaaminen ei kosketa vain pelaajaa itseään. Läheiset – puoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset, ystävät – kantavat usein taloudellista ja tunnekuormaa, jota pelaaja ei välttämättä itse näe. Peluurin läheiskysely on kehitetty erityisesti pelaajan läheisille. Kyselyssä arvioidaan, miten paljon haittaa toisen ihmisen pelaaminen aiheuttaa omassa elämässä – taloudessa, tunne-elämässä, parisuhteessa ja arjessa.

Tuloksen tulkinta:

Kysely antaa palautteen siitä, kuinka kuormittavaksi tilanteen kokevat haitat ovat ja milloin oma tuen tarve olisi syytä ottaa vakavasti. Apua läheisille tarjoavat Peluuri, A-klinikkasäätiö sekä monet kunnalliset perhe- ja päihdepalvelut.

7. Restart-testi digipelaajille

Vaikka tämä opas keskittyy rahapelaamiseen, on syytä mainita myös tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaamisen riskit. Restart-ohjelman testi auttaa arvioimaan, onko pelaaminen tasapainossa muun elämän kanssa. Testi vaatii rekisteröitymisen ja antaa palautetta verraten omia tuloksia muiden vastaajien tuloksiin.

Tuloksen tulkinta:

Tulokset näytetään kategoriaan: tasapainoinen pelaaja, riskialueella oleva pelaaja tai ongelmallinen pelaaja. Riskialueen tulokset ovat kutsu tarkastella pelaamisen vaikutusta uneen, opintoihin, työhön ja ihmissuhteisiin.

Käytännön työkalut pelaamisen hallintaan

Yksittäinen itsearviointitesti antaa hetkellisen kuvan – pitkäjänteinen hallinta vaatii konkreettisia työkaluja. Suomalainen pelijärjestelmä tarjoaa useita välineitä, ja monia niistä on hyvä ottaa käyttöön ennen kuin ongelma kerkeää syntyä.

Talletus- ja tappiorajat

Veikkaus.fi:n verkkopalvelussa rajojen asettaminen on pakollista ennen ensimmäistä rahansiirtoa.

• Talletusraja: rajoittaa rahamäärää, jonka voit siirtää pelitilille vuorokaudessa ja kuukaudessa. Ylärajaa ei ole laissa määritetty – pelaaja päättää itse.
• Tappioraja: rajoittaa, kuinka paljon voit hävitä nopearytmisiin peleihin (kuten kasinopelit, eBingo, eArvat, Syke ja Pore) vuorokaudessa ja kuukaudessa. Pakollinen kaikille yhteinen yläraja näille peleille on 1 000 € vuorokaudessa ja 2 000 € kuukaudessa. Pelaaja voi asettaa rajat halutessaan pienemmiksi.

Rajojen nosto tulee voimaan vasta seuraavana päivänä klo 0.00 (vuorokausiraja) tai seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä (kuukausiraja), kun taas rajojen lasku astuu voimaan välittömästi. Tämä viive on tarkoituksellinen – se estää hetken mielijohteesta tehdyt pelipäätökset.

Aikamuistuttaja

Veikkaus.fi:n verkkopalvelussa on pakollinen aikamuistuttaja, joka herättää pelaajan 60 minuutin välein valitsemaan, jatkaako vai lopettaako. Asetuksista muistuttajan voi säätää ilmestymään jopa 30 minuutin välein.

Paniikkipainike

Pelaamisen estopainike pysäyttää pelaamisen heti ja estää sen jatkamisen seuraavan vuorokauden loppuun. Painike on näkyvissä kaikissa Veikkauksen verkkopeleissä.

Peliestot

Pelieston voi asettaa peli- tai peliryhmäkohtaisesti tai kattamaan kaiken verkkopelaamisen. Esto voi olla määräaikainen (korkeintaan vuosi) tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa olevan eston voi pyytää poistettavaksi aikaisintaan vuoden kuluttua kiellon asettamisesta, ja sen jälkeen on vielä kolmen kuukauden odotusaika ennen kuin pelaaminen on taas mahdollista.

Veikkauksen mukaan toistaiseksi voimassa olevia peliestoja asetetaan verkossa kuukausittain 300–400 kappaletta.

Sisäänpääsykiellot

Helsingin kasinolle voi pyytää itselleen sisäänpääsykiellon. Veikkauksella on myös oikeus asettaa pelaajalle sisäänpääsykielto kasinolle ilman pyyntöä, jos pelaaminen on aiheuttanut tai aiheuttamassa hänelle taloudellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Kiellot ovat voimassa 3–12 kuukautta.

Vuoteen 2021 mennessä Veikkaus on aikaistanut pakollista tunnistautumista pelipisteiden raha-automaattipelaamiseen, mikä mahdollistaa pelaamisen estämisen myös ruokakauppojen ja huoltoasemien automaateilla. Tämä on merkittävä parannus, sillä raha-automaattipelaaminen on tutkimusten mukaan erityisen altis haittojen syntymiselle.

Pelitilin yhteenveto

Veikkauksen verkkopalvelusta löytyvä pelitilin yhteenveto näyttää viimeisen vuoden ajalta peliostot, voitot, voitto-tappio-suhteen sekä toteutuneen palautusprosentin. Säännöllinen tarkastelu antaa realistisen kuvan pelaamisen taloudellisesta lopputuloksesta – usein hyvin erilaisen kuin mielikuva siitä.

Budjetointi ja peliaika

Hyvät käytännöt pelaamisen hallintaan ovat yksinkertaisia:

• Päätä etukäteen, kuinka paljon rahaa olet valmis häviämään – mieti tämä viihdebudjettina, et investointina.
• Käytä erillistä pelitiliä tai prepaid-korttia, jolla ei voi ylittää määrittämääsi summaa.
• Aseta pelisessiolle aikaraja, esimerkiksi 30 tai 60 minuuttia.
• Pidä taukoja: ainakin 24 tunnin tauko viikossa ilman pelaamista on hyvä lähtökohta.
• Älä pelaa ollessasi humalassa, väsynyt, surullinen, vihainen tai stressaantunut.
• Älä pelaa rahaa, jota olet lainannut.
• Älä yritä voittaa häviöitä takaisin.

Suomen valvonta- ja tukijärjestelmä – luotettavat tahot

Vastuullisen pelaamisen ekosysteemi koostuu Suomessa viranomaisista, palveluntuottajista ja kansalaisjärjestöistä. Alla yhteenveto keskeisistä toimijoista yhteystietoineen.

Peluuri – ensisijainen tukipalvelu pelaajille ja läheisille

Peluuri on Suomen kansallinen auttava puhelin ja chat-palvelu rahapeli- ja digipelihaittoihin. Palvelu on maksuton ja anonyymi, ja se tarjoaa tukea sekä pelaajille että heidän läheisilleen. 

Peluuri tarjoaa myös erilaisia itseapuohjelmia, kuten Restart digipelaajille ja Peli poikki -ohjelman ongelmapelaajille.

Poliisihallitus – valvova viranomainen

Poliisihallitus vastaa rahapelitoiminnan viranomaisvalvonnasta Suomessa. Sen tehtäviin kuuluvat arpajaislain noudattamisen valvonta, pelimarkkinoinnin valvonta, lainvastaisten pelitarjoajien vastaiset toimet sekä rahapelitoiminnan väärinkäytösten ennaltaehkäisy.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

THL vastaa rahapelihaittojen tutkimuksesta, seurannasta ja ehkäisystä. Laitos toteuttaa nelivuotiset Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimukset, ylläpitää tietopalvelua rahapelihaitoista ja kehittää hoitojärjestelmää yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

STM vastaa rahapelaamiseen liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä. Veikkaus Oy korvaa valtiolle tästä työstä aiheutuvat noin kahden miljoonan euron vuosikustannukset arpajaislain mukaisesti.

Peliklinikka

Peliklinikka on THL:n koordinoima erityispalvelu, joka tarjoaa apua rahapeliongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen pääkaupunkiseudulla sekä valtakunnallisesti verkkopalvelujen kautta.

A-klinikkasäätiö

A-klinikkasäätiön päihdepalvelut käsittelevät myös toiminnallisia riippuvuuksia, mukaan lukien rahapeliongelmat. Avopalveluita on tarjolla ympäri Suomea.

Sininauhaliitto

Sininauhaliiton Pelirajaton-toiminta tarjoaa vertaistukiryhmiä rahapeliongelmasta toipuville ja heidän läheisilleen sekä järjestää koulutusta ja vaikuttamistyötä.

Yhteystietojen pikataulukko

Lainsäädäntö ja kuluttajansuoja Suomessa

Arpajaislaki (1047/2001) on rahapelaamista säätelevä keskeinen laki Suomessa. Se asettaa muun muassa seuraavat velvoitteet:

• Ikäraja: Kaikki rahapelaaminen on kielletty alle 18-vuotiailta 1.7.2011 alkaen. Ikärajan valvonta on sekä Veikkauksen että pelipisteiden vastuulla. Veikkauksen suojaikäraja on 23 vuotta, mikä tarkoittaa, että jälleenmyyjien on tarkistettava henkilöllisyys, mikäli pelaaja vaikuttaa alle 23-vuotiaalta.
• Tunnistautuminen: Verkkopelaaminen edellyttää aina vahvaa tunnistautumista. Pelipisteiden raha-automaateilla pakollinen tunnistautuminen on otettu käyttöön vuonna 2021.
• Markkinointi: Rahapelimarkkinointi ei saa kohdistua alaikäisiin tai muihin haavoittuviin ryhmiin, eikä se saa luoda positiivista mielikuvaa runsaasta pelaamisesta tai esittää pelaamista ratkaisuna taloudellisiin ongelmiin. Korkeariskisten pelien (kuten raha-automaattien ja kasinopelien) markkinointi on kielletty fyysisten pelipisteiden ulkopuolella.
• Kuluttajansuoja: Pelaajan oikeusturva, voittojen maksaminen sääntöjen mukaisesti, rikollisuuden ja väärinkäytösten estäminen sekä haittojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen ovat lain ytimessä.

Uuden rahapelilain myötä lisensointijärjestelmään siirrytään 1.7.2027. Tällöin verkkokasinot, verkossa pelattavat kolikkopelit, vedonlyönti ja sähköinen rahabingo avautuvat lisensoiduille kilpailijoille. Veikkaus säilyttää yksinoikeuden arpajaisiin, raaputusarpoihin sekä fyysisiin raha-automaatteihin ja kasinopeleihin. 

Lisensoinnin keskeinen tavoite on parantaa kanavointiastetta – sitä, kuinka suuri osa pelaamisesta tapahtuu kotimaisen valvonnan piirissä – sekä tehostaa haittojen ehkäisyä myös ulkomaisten toimijoiden osalta.

Vinkit pysyä pelaamisen hallinnassa

Lopuksi tiivistelmä konkreettisista käytännöistä, jotka tutkimuksen ja vertaistuen mukaan auttavat eniten:

Tee näin:

1. Mieti pelaamista viihteenä, et tulonlähteenä. Pelaaminen on aina tilastollisesti tappiollinen ajanviete.
2. Aseta vuorokausi- ja kuukausitappiorajat, ja pidä niistä kiinni.
3. Käytä pelitiliä, johon siirrät vain valmiiksi budjetoidun summan.
4. Tarkasta pelitilin yhteenveto kerran kuukaudessa – todelliset luvut, eivät mielikuvat.
5. Pidä pelipäiväkirjaa: kirjaa pelisession alkamis- ja päättymisaika sekä lopputulos.
6. Puhu pelaamisesta läheisillesi avoimesti. Salaaminen on yksi varhaisimmista hälytysmerkeistä.
7. Pidä monipuolista vapaa-aikaa: liikuntaa, ihmissuhteita, harrastuksia, jotka tuottavat mielihyvää ilman rahapelejä.
8. Käytä itsearviointitestejä säännöllisesti, esimerkiksi kerran puolessa vuodessa.

Vältä näitä:

1. Älä pelaa lainarahalla – älä koskaan.
2. Älä pelaa humalassa, väsyneenä tai voimakkaiden tunteiden vallassa.
3. Älä yritä voittaa häviöitäsi takaisin pelaamalla lisää.
4. Älä piilottele pelaamistasi.
5. Älä jätä pelirajoja asettamatta.
6. Älä uskottele itsellesi, että "vain tämä kerta" – ongelmapelaaminen elää juuri näistä lupauksista.

Jos pelaaminen on jo riistäytynyt käsistä

Jos tunnistat itsessäsi useita varoitusmerkkejä tai itsearviointitestien tulokset viittaavat kohtalaiseen tai korkeaan riskiin, asiaan kannattaa puuttua heti. Suosittu virhe on odottaa, että tilanne korjaantuu itsestään – tutkimusten mukaan se ei tee niin. Sen sijaan:

1. Soita Peluuriin numeroon 0800 100 101 (ma–pe 12–18). Puhelu on maksuton, anonyymi ja luottamuksellinen.
2. Aseta itsellesi peliesto Veikkauksen verkkopalvelussa. Pitkä, vuoden mittainen esto antaa aikaa rauhoittua ja arvioida tilannetta.
3. Kerro läheiselle. Yksin asian kantaminen kuormittaa, ja avoimuus on toipumisen edellytys.
4. Hakeudu ammattilaisen luokse. Oma terveyskeskus, työterveys tai A-klinikka osaavat ohjata oikean avun pariin.
5. Selvitä taloutesi. Jos pelaaminen on aiheuttanut velkaa, Velkalinja (0800 9 8009) ja Takuusäätiö auttavat järjestelyissä.

Toipuminen ongelmapelaamisesta on mahdollista. Se vaatii aikaa, tukea ja konkreettisia tekoja, mutta tuhannet suomalaiset onnistuvat siinä joka vuosi. Mitä aikaisemmin apuun hakeutuu, sitä lyhyempi ja kevyempi tie on.

Loppusanat

Rahapelaaminen voi olla viihtyisä osa elämää – jännitys, suuret jättipotit ja onnistuneet vedonlyönnit kuuluvat osaksi suomalaista pelikulttuuria, ja unohtumattomien pelihetkien ja jättipottihetkien äärellä on helppo innostua. 

Vastuullinen pelaaminen ei ole rajoittamista, vaan oman pelaamisen omistamista: sinä päätät, milloin, miten paljon ja millä rahalla pelaat. Käytä tämän oppaan testejä, työkaluja ja tukipalveluita aina kun tunnet siihen tarvetta. Pelaaminen on parhaimmillaan silloin, kun se pysyy viihteenä – ja se pysyy viihteenä silloin, kun pidät siitä huolta itse.

Usein kysyttyä vastuullisesta pelaamisesta

Kuinka yleistä ongelmapelaaminen on Suomessa verrattuna muihin maihin?

Vuoden 2023 väestötutkimuksen mukaan 4,2 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista pelasi kohtalaisella riskillä tai ongelmatasolla. Luku on lähellä Ruotsin ja Norjan tasoja, mutta korkeampi kuin esimerkiksi Tanskan. Erityisen huolestuttavaa on, että vuoteen 2019 verrattuna prosenttiluku on noussut – aiemmin se oli noin kolme.

Mikä testeistä on luotettavin oman pelaamisen arviointiin?

Tutkimuskäytössä laajimmin validoitu mittari on PGSI (Problem Gambling Severity Index), jota käyttää muun muassa THL väestötutkimuksissaan. Yksittäisen pelaajan kannalta paras työkalu on usein useamman testin yhdistelmä: lyhyt Lie/Bet tai BBGS herättää kysymään, PGSI antaa tarkemman riskiarvion, ja SOGS soveltuu syvempään pohdintaan. Yhdenkään testin tulosta ei tule pitää kliinisenä diagnoosina.

Mitä eroa on matalan ja kohtalaisen riskin pelaamisella?

Matalan riskin pelaajalla (PGSI 1–2) pelaaminen tuottaa joitakin haittoja, mutta ne pysyvät hallittavina. Kohtalaisen riskin tasolla (PGSI 3–7) pelaaminen aiheuttaa jo selkeitä taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia ja vaikuttaa hyvinvointiin. Käytännössä raja on vuotava: ilman muutosta matalan riskin pelaaja päätyy usein kohtalaisen riskin tasolle muutamassa kuukaudessa tai vuodessa.

Kuinka nopeasti Veikkauksen pelirajoitukset astuvat voimaan?

Pelirajoituksen lasku tulee voimaan välittömästi. Sen sijaan rajan nosto astuu voimaan vasta seuraavana päivänä klo 0.00 (vuorokausiraja) tai seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä (kuukausiraja). Viive on tarkoituksellinen ja toimii suojamekanismina hetken mielijohteita vastaan.

Mitä lainsäädännön muutos vuonna 2027 käytännössä tarkoittaa pelaajalle?

1. heinäkuuta 2027 voimaan astuvan rahapelilain myötä verkkokasinot, vedonlyönti, online-kolikkopelit ja sähköinen rahabingo avautuvat lisensoiduille kilpailijoille. Pelaajan näkökulmasta tämä tarkoittaa laajempaa kotimaisen valvonnan piiriin kuuluvaa pelivalikoimaa sekä todennäköisesti voimakasta markkinointia, johon kannattaa suhtautua kriittisesti. Veikkaus säilyttää yksinoikeuden arpoihin, raaputusarpoihin sekä fyysisiin raha-automaatteihin ja kasinopeleihin.

Miksi raha-automaatit ovat erityisen riskialttiita? 

Tutkimusten mukaan rahapeliautomaattien aiheuttamia haittoja korostavat erityisesti nopea pelisykli (3–5 sekuntia per kierros), välitön audiovisuaalinen palaute, "lähes voittaneet" -tilanteet sekä mahdollisuus pelata jatkuvasti ilman taukoja. Suomessa raha-automaatteja on perinteisesti sijoiteltu ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille, mikä on tutkijoiden mukaan kansainvälisesti poikkeuksellisen altistavaa.

Mitä tilastollinen palautusprosentti tarkoittaa käytännössä?

Palautusprosentti kertoo, kuinka suuri osuus pelaajien panoksista palaa keskimäärin pelaajille voittoina pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi 95 %:n palautusprosentti tarkoittaa, että jokaista pelaajien panostamaa 100 euroa kohden 95 euroa maksetaan voittoina, ja 5 euroa jää talon eduksi. Yksittäisen pelaajan kokemuksen kannalta palautusprosentti voi kuitenkin olla harhaanjohtava – se ei takaa mitään yksittäistä pelisessiota.

Voiko peliriippuvuudesta toipua kokonaan?

Kyllä voi. Tutkimukset osoittavat, että suuri osa ongelmapelaajista pystyy joko lopettamaan pelaamisen kokonaan tai siirtymään hallittuun viihdepelaamiseen. Toipuminen edellyttää yleensä konkreettisia tekoja: pelirajoitusten asettamista, sosiaalista tukea, mahdollista ammattilaisen apua sekä riittävää aikaa. Retkahduksia voi tulla, mutta ne eivät tarkoita epäonnistumista.

Kuinka opetan lapselleni vastuullista suhdetta rahapelaamiseen?

Tärkeintä on avoin keskustelu rahasta, todennäköisyyksistä ja viihteen taloudellisesta luonteesta. Lapsen ei pidä nähdä rahapelaamista perheessä arkisena toistuvana tapana, eikä häntä saa altistaa pelaamiselle ennen täysi-ikäisyyttä – arpajaislaki kieltää alle 18-vuotiaiden rahapelaamisen kokonaan. Digipelaamisen yhteydessä kannattaa myös keskustella loot box -mekaniikoista ja mikrotransaktioista, jotka muistuttavat rakenteeltaan rahapelaamista.

Viiteluettelo

1. “A-klinikkasäätiö.” A-klinikkasäätiö. https://a-klinikkasaatio.fi/. Viitattu 16.5.2026.
2. “Gambling Problem Severity Index (PGSI): An Extended Summary.” GambleAware. https://www.gambleaware.org/media/x4ggkkic/pgsi-extended-summary.pdf. Viitattu 16.5.2026.
3. “Hallituksen esitys arpajaislain uudistamisesta.” Finlex. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2001/1047. Viitattu 16.5.2026.
4. “Kulttuurisen haastattelun perushaastattelu.” Psykologiliitto. https://psy.fi/wp-content/uploads/2023/10/Kulttuurisen_haastattelun_perushaastattelu.pdf. Viitattu 16.5.2026.
5. “Peliongelmapalvelut.” Helsingin kaupunki. https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveydenhoito/paihdepalvelut/peliriippuvuuspalvelut. Viitattu 16.5.2026.
6. “Peliriippuvuustesti (SOGS-R).” Terapiatalo Noste. https://terapiatalonoste.fi/testit/peliriippuvuustesti-sogs-r/. Viitattu 16.5.2026.
7. “Rahapelijärjestelmän uudistaminen.” Sisäministeriö. https://intermin.fi/hankkeet/rahapelijarjestelman-uudistaminen. Viitattu 16.5.2026.
8. “Rahapeliongelma Suomessa.” Peluuri. https://www.peluuri.fi/tietopankki/rahapeliongelma-suomessa. Viitattu 16.5.2026.
9. “Sininauhaliitto.” Sininauhaliitto. https://www.sininauhaliitto.fi/. Viitattu 16.5.2026.
10. “Sosiaali- ja terveysministeriö.” STM. https://stm.fi/. Viitattu 16.5.2026.
11. “Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.” THL. https://thl.fi/. Viitattu 16.5.2026.
12. “Tilastollinen tutkimus rahapelaamisesta Suomessa.” Helda / Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/items/9432e651-5760-43ff-9b85-3d6453e2d672. Viitattu 16.5.2026.
13. “Tutkimus rahapelihaitoista ja riippuvuudesta.” Helda / Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstreams/5a2ee6a4-ee57-412e-a959-c4e95edbc460/download. Viitattu 16.5.2026.
14. “Pääministeri Petteri Orpo.” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/ministerit/-/min/orpo/paaministeri. Viitattu 16.5.2026.